Lähdin elokuun viimeisellä viikolla paikkaamaan aukon sivistyksessäni ja kiertämään autolla Saariston Rengastie. Ja kyllä kannatti – ihan kuin olisi ulkomailla ollut! Upeita saaristomaisemia, leppoisaa ajelua, ruuhkattomia nähtävyyksiä.. Mikäs sen parempi paikka viettää viimeistä kesälomaviikkoa!
Kaikki kaverit olivat jo joko palanneet töihin tai lomautettuina sen verran rahat tiukilla, että en saanut ketään reissukaveriksi. Tämä nyt ei sinänsä haitannut yhtään, saipahan heilua tai olla heilumatta ihan mielensä mukaan, mutta majoitusten hinnan olisin kyllä mielelläni puolittanut jonkun kanssa..
Rengastien varrella on yllättävän vähän majoitusvaihtoehtoja ja hinnat ovat myös sesongin lyhyyden takia tietysti aika suolaisia. Mutta eipä tässä nyt oltu reissussa kuin pari yötä, niin aika surutta valitsin majoitukset sijainnin ja kivuuden mukaan, en niinkään hintaa tuijottaen.
Lähdin siis reissuun myötäpäivään Turun eteläpuolelta Paraisten suuntaan, joka on ilmeisesti suositumpi kiertosuunta.
Paraisilla tuli heti vastaan ensimmäinen Eräirma suosittelee -kohde, kun google mapsissä näkyi Nordkalkin kalkkikaivoksen näköalapaikka. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista avolouhoksista. Sehän piti tietysti käydä katsastamassa ja jösses, olipa montulla kokoa! Haahuilin ihan muina Irmoina parkkipaikalta (navigaattoriin Pajbackantie 3) kohti näköaloja, kun kyltti matkalla kertoi, että räjäytykset on yleensä arkisin klo 14-15. Vilkaisin kelloa ja kas, sehän näytti sopivasti minuttia vaille kaksi, hupsan! Sitten alkoikin varoituspiipitys ja muutaman minuutin päästä tuli (lievän pettymyksen aiheuttanut) jytinä ja pölypilvi kaivoksen pohjalla.
Eli jos missaat räjäytyksen, et menetä ihan hirveästi 🙂 Mutta noin muuten suosittelen kyllä käyntiä, jos olet tällä suunnalla. Todella vaikuttavan kokoinen paikka, jossa on helppo poiketa!
Tästä Ylen videosta saa hyvän kuvan kaivoksen koosta ja sijainnista ihan Paraisten keskustan tuntumassa.
Paraisten jälkeen päästiinkin nopeasti itse asiaan, kun tulee ensimmäinen lossi Nauvoon. Nauvon keskustaan ei ole montaa kilometriä lossilta ja se oli tosi kiva pysähdyspaikka.
Nauvon vierasvenesataman ympärillä on monta pientä majoituspaikkaa, ravintoloita ja pikkukauppoja. Söin ravintola Båthusetin terassilla tosi hyvän ja kermaisen lohikeiton (mitäpä muutakaan?). Lisäksi poikkesin Nauvon hienossa, keskiaikaisessa kivikirkossa, joka on ihan sataman vieressä.
Jos Saariston Rengastien kiertää vastapäivään, Nauvo on muuten tosi hyvä vaihtoehto viimeisen yön majoituspaikaksi!
Nauvosta jatkoin matkaa lautalla Korppooseen ja sieltä vielä Houtskarille. Korppoo-Houtskari lautta ei enää kuljekaan lossien takaan melkein non-stoppina ja minullekin tuli täällä reilu puolisen tuntia odottelua. Lautta-ajat kannattaa tarkistaa loistavasta lautta.net palvelusta (löytyy myös äppi-versiona), josta näkee seuraavan lautan helposti. Itse menin koko reissun näiden lauttojen kanssa pitkälti aika moukan tuurilla ja tämä oli pisin odotteluni. Elokuun lopulla ei myöskään ollut enää minkäänlaisia ruuhkia lautoille, vaan aina mahtui.
Kun ei ollut mihinkään kiire ja matkasuunnitelma täydellisen avoin, niin en jaksanut paahtaa lossien ja lauttojen aikataulujen mukaan. Mikäs siinä oli lossia odotellessa hengailla aurinkoisessa rannassa lakupussin kanssa, äänikirjaa kuunnellen.
Houtskarin saarella alkoi jo tuntua, että nyt ollaan saaristossa. Samoin tiet kapenivat reippaasti. Vähän säälitti pyöräilijöitä, jotka ilman mitään pientareita väistelivät välillä tuhatta ja sataa ajavia Skärgårds Bus:in linja-autoja ja muuta liikennettä. Itsekin päästin välillä kiireisempiä ohi, kun halusin möllötellä kaikessa rauhassa maisemia ihmetellen. Ja aika todella rauhassa saikin kyllä ajella, jos lähti liikkeelle vasta muutama minuutti sen jälkeen, kun oli ajettu lautasta ulos ja muutamat kiireisemmät olivat paahtaneet matkoihinsa.
Houtskarilla jäi vähän mietityttämään, olisiko kannattanut poiketa katsomassa Borgbergin näkötorni. Mutta se jäi nyt seuraavaan reissuun. Samoin ”keskustan” kautta olisi pitänyt käydä koukkaamassa. Mutta jäipähän jotain seuraavaan kertaan! Tässä vaiheessa matka alkoi kuitenki jo vähän painaa ja edessä oli vielä pari lossia ennen Mossalaa ja ensimmäisen yön majapaikkaa.
Hulppeasti nimetty Mossala Island Resort valikoitui majapaikaksi erityisesti kahdesta syystä:
- se sijaitsee aivan matkan hankalimman yhteysaluksen lähtöpaikan vieressä (*)
- siellä oli luontopolku ja näkötorni
(*) Mossala-Iniö välillä kulkee reitin ainoa maksullinen alus, M/S Antonia. Se tekee matkan vain neljä kertaa päivässä per suunta, vain kesällä ja siihen ei voi etukäteen varata paikkoja. Tämä on siis enemmän turisteille suunnattu Rengastien mahdollistaja, kuin ”oikea” yhteysalus. Tänä kesänä (2020) auto kyytiläisineen maksoi 40 €, polkupyörä 12 €.
Nyt tulee valtaisa cliffhanger, nimittäin jatketaan Saariston rengastie-reissujuttua Mossalasta eteenpäin seuraavassa postauksessa!
Lue myös juttuni Saariston rengastie osa II ja osa III, matka jatkuu!