Matka jatkuu, osa kolme, kesäroadtrip ja Saariston rengastie! Nyt ollaan jo tultu yhteysalus M/S Antonialla Mossalasta Iniöön ja ollaan Saaristomeren ytimessä.
Voit lukea aiemmat osat reissutarinastani täältä: osa I – Parainen, Nauvo, Houtskari ja osa II – Mossala Island Resort.
Iniö oli jännä paikka, se meni aika nopeasti ohi, yhden lossin taktiikalla kohti Kustaviin menevän yhteysaluksen lähtöpaikkaa. Matkalla näkyi söpöäkin söpömpiä pieniä taloja ja paljon maalaismaisemaa.
Taas kerran tuli selväksi, että aina kannattaa googletella, koska siinä saattaa välillä oppiakin jotain: Iniö ei todellakaan ole vain tuo saarenpätkä rengastietä! Wikipedian mukaan: Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari ja Iniö yhdistyivät vuoden 2009 alussa uudeksi Länsi-Turunmaan kaupungiksi, jonka nimi vuoden 2012 alussa muutettiin Paraisiksi. Ja Iniö itsessään koostuu yli tuhannesta saaresta ja luodosta, joista Iniölandet on pääsaari. Emmää tällaista tiennyt ollenkaan ennen tätä reissua!
Iniön läpiajoon oli aikaa tunnin verran, ennen Kustavin lautan lähtöä. Tai sitten siellä olisi pitänyt viettää useampi tunti ennen seuraavaa yhteysalusta. Vastustin viehättävien kahvilakylttien kutsua ja suuntasin Kustaviin.
”Saariston Kuningaskunta” Kustavi on jo siinä mielessä mannerta, että enää ei tarvita lautta-/lossisiirtymiä, vaan loppumatkalla on enää siltoja. Ja muutenkin kyseessä on jo vähän isompi paikka. Mutta mitään ruuhkia ei edelleenkään ollut missään, vaan täälläkin kylän keskustassa kyllä selkeästi näkyi, että turistisesonki meni jo ja Saariston rengastie oli ”all mine” 🙂
Minulle Kustavin The Juttu oli Jeremiaan luolat. Niistä voit käydä lukemassa erillisen postaukseni täältä. Todella upeita kallioita, kivimuodostelmia ja saaristomaisemia! Älä jätä väliin!
Lisäksi kävin Kustavin Käsityökylässä parikin kertaa ja se oli todella positiivinen yllätys! Pihapiirissä on ensinnäkin lampaita ja pupuja, jee! Lisäksi löytyi sepänpaja, savipaja, hopeasepän myyntipiste ja pieni museo alueen historiasta, lasinpuhaltajan työtila, kynttiläpaja, myymälä ja ihana kahvila, jonka munkit olivat ehkäpä reissun parhaimpia. Tosi paljon nähtävää (ja ostettavaa :).
Majoittumisen suhteen minulla oli tasan yksi vaihtoehto: Peterzens Boathouse. Aaettä, miten hienoa on nähdä Suomessa loppuun asti ajateltu ja toteutettu matkailuasia! Majoitus on upeasti toteutetussa heinäkattoisessa merikontissa, jossa on oma terassi, wc, hyvä vuode ja lisäksi on pieni oleskelutila, jossa on sohva, telkkari ja minijääkaappi.
Suurin osa konteista on ilta-auringon puolella. Suihkut ja koko illan lämpimänä olevat saunat löytyvät läheltä, ”laguunin” toiselta puolen. Samoin siellä on ravintola ja söpö sisustus- ja vaatekauppa. Ravintolan Massaman Curry oli tällaisen vaativammankin curry-specialistin mielestä erinomaista, sopuhintaan 16,50 €.
Palvelu oli ystävällistä koko vierailun ajan ja korona-ajan ei-buffa-aamiainen aivan loistava. Saavuin tuntia ennen ilmoitettua check-in aikaa, mutta sain huoneen heti. Ainoa pieni miinus oli, että kun en mistään nettisivuilta löytänyt tietoa, onko huoneessa minijääkaappia (vain kalliimmissa upgrade-boathouseissa erikseen mainittiin olevan jääkaappi), jätin piccolo rosén ostamatta Kustavin Alkosta. Mutta tästäkin vastoinkäymisestä selvittiin ja auringonlaskun ihailu omalla terassilla onnistui myös vesipullon kanssa.
Kaikin puolin 6/5 majoituskokemus. Täällä hinta (99 €) vastasi laatua ja odotukset täyttyivät. Ilmeisesti korkeasesongin aikaan 2020 majoituksen hinta oli 119 €/kaksi henkeä.
Peterzensin ravintolassa oli Mari Teerinkosken näyttely, jossa oli aivan mielettömän taidokkaita, puulle maalattuja lintutauluja.
Kustavista ajelinkin sitten osittain Rengastietä pitkin, osittain omakeksimiä pikkuteitä pitkin Naantaliin ja sieltä sitten kotia kohti. Ihana reissu, uskomattoman upeita paikkoja ja maisemia. Kyllä kannatti lähteä!
Saariston rengastie – kiitos upeista maisemista ja uusista kokemuksista, palaan varmasti uudelleen!
