Kyynäränharju Liesjärven Kansallispuistossa

Kyynäränharju on Liesjärven kansallispuistossa sijaitseva upea, reilun kilometrin mittainen harjumuodostelma. Harju erottaa toisistaan Kyynärä- ja Liesjärven ja on leveimmillään muutaman kymmenen metriä, kapeimmillaan vain muutamia metrejä. Matkalla reitti ”katkeaa” vain kerran muutaman metrin pienellä sillan ylityksellä.

Kyynäränharju Liesjärven kansallispuisto
Upea Kyynäränharju!

Harjulle on helppo tehdä päiväretki, tai sen voi yhdistää vaikka yön yli retken kanssa, kuten itse tein. Matkaa Helsingistä on omalla autolla reilu tunti.

Voit käydä lukemassa edellisen päivän reissuturinoinnit täältä.

Kyynäränharju Liesjärven kansallispuisto
Aurinko vilkkui ihanasti syksyisten puiden lehdissä

Lähdin matkaan päivärepun kanssa Pirttilahden parkkipaikalta, jonne kävin jättämässä yöpymisromppeeni. Ajatuksena oli vain käydä ihastelemassa harjua sekä syödä päivän toinen aamiainen/aikainen lounas Savilahden nuotiopaikalla.

Lähdin kävelemään autolta syksyisen raikkaana sunnuntaiaamuna jo kymmenen aikoihin, eli aika rauhassa sai vielä kulkea, kun monet päiväretkeläiset eivät vielä olleet ehtineet paikalle. Harjua on vaikea hahmottaa harjuksi kauempaa ja sen kauneus on todella nähtävissä ja aistittavissa vasta paikan päällä. Ja voi että, mikä upea paikka!

Kyynäränharju Liesjärven kansallispuisto

Minulta meni matkalla huomattavasti kauemmin, kuin olin arvellut, koska joka välissä oli pakko pysähtyä ihailemaan maisemia, syksyn värejä vastarannan puissa, ottamaan vielä yksi kuva..

Kyynäränharju Liesjärven kansallispuisto
Ah!

Kyynäränharju Liesjärven kansallispuistossa on saavutettavissa myös toisesta suunnasta, eli Korteniemen perinnetilan suunnasta. Ja selvästi moni päiväretkeläinen tulikin siitä suunnasta. Itse jätin tällä kertaa Korteniemen käymättä, koska haluan mennä sinne kesällä kunnolla ja ajan kanssa tutustumaan.

Kyynäränharjun eteläpäässä on Kopinlahden nuotiopaikka, mutta sitä en kyllä suosittelisi. Se oli periaatteessa retkipöytä, puucee, veneiden laskupaikka ja parkkipaikka.. Mutta noin kilometrin päässä sijaitseva Savilahti sen sijaan oli tosi kiva!

Kyynäränharjun silta Liesjärven kansallispuisto
Kyynäränharjun ”katkaisee” vain tämä pieni silta

Savilahden nuotiopaikalle laskeuduttiin hienon metsän läpi ja useampia siellä yöpyneitä retkeilijöitä tuli matkalla vastaan. Nuotiopaikka oli tosi kauniilla paikalla niemennokassa.

Liesjärven kansallispuisto
Metsää matkalla Kopilahdelta Savilahdelle
Retkilounas nuotiolla
Eräbrunssilla

Paikalla olleeseen kylttiin oli joku raapustanut hiirivaroituksen ja tämä oli jo toinen kerta tänä vuonna, kun tällaiseen törmäsin. En sitten tiedä, onko tämä aina ollut yleistä, vai onko nyt jotenkin liikkeellä huolimattomampia ruuankäsittelijöitä, jotka ovat houkutelleet hiiret nuotiopaikoille? Itse en ole ennen tätä vuotta koskaan tällaisiin mini-nuotiokavereihin törmännyt.

Kelopuu

En halua täällä omassa blogissani jakaa kuin itse ottamiani kuvia, mutta käykää ihmeessä katsomassa Markus Sirkan ottama ilmakuva Kyynäränharjusta täältä, niin saatte paremman kuvan paikasta!

Liesjärven kansallispuiston tunnus
Liesjärven kansallispuiston tunnukset ovar rukiintähkä ja ruiskaunokki

Paluumatkalla tein ex-tempore kierroksen Vihdin keskustan kautta, koska en ollut koskaan käynyt siellä. Kartassa näkyi Pyhän Birgitan keskiaikaisen kirkon rauniot, niin päätin käydä katsomassa nekin samalla. Ja tämähän olikin tosi kaunis paikka joen rannassa, suosittelen lämpimästi!

Pyhän Birgitan kirkon rauniot
Alue oli todella siisti ja hyvin hoidettu

Pyhän Birgitan kirkon raunioille on erinomaiset opasteet Vihdin keskustassa ja auton saa tosi lähelle. Kannattaa poiketa!

Pyhän Birgitan kirkon rauniot
Kirkon sisälle pääsi kurkkaamaan oven raoista ja muureillekin pääsi katsomaan ympäristöä

Liesjärven kansallispuisto

Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Tammelan, Someron ja Karkkilan alueella. Matkaa Helsingistä on omalla autolla reilu tunti, noin 100 km. Tie oli suurimmaksi osaksi minulle ihan uutta ja olikin mukava nähdä jo matkalla ihan uusia maisemia.

Liesjärven kansallispuisto
Päivän lämpötila nousi reilusti yli 15 asteen, syksyisistä maisemista huolimatta

Laitoin auton parkkiin aikalailla puiston keskelle, Pirttilahden parkkipaikalle. Olin lähdössä yön yli retkelleni aurinkoisena syksyisenä lauantaina, eli retkiseuraa riitti poluilla 🙂 Autoja oli parkissa tienvarressakin, mutta kun saavuin vasta yhden aikoihin iltapäivällä, aamulla tulleet olivat selvästi jo ehtineet lähteä pois ja sain auton itse parkkipaikalle. Oli kiva, ettei sitä tarvinnut jättää yöksi tienvarteen.

Liesjärven kansallispuiston kartta
Liesjärven kansallispuiston esitteeseen ja karttalinkkiin täältä

Otin heti kaikki tavarat kantoon, mikä oli vähän tyhmästi tehty, kun päätinkin sitten ensin käydä kiertämässä vajaan 3 kilometrin mittaisen Hyypiön reitin, joka palasi takaisin parkkipaikalle. Noh, tulipahan kunnon alkulämmöt heti kättelyssä!

Liesjärven kansallispuisto kyltti

Hyypiön reitin pääpointti on Hyypiökallio, josta on upeat maisemat Tapolajärvelle. Ehdottomasti kannatti käydä koukkaamassa tämä kierros!

Liesjärven kansallispuisto
Hyypiön reitti kulki monin paikoin ihanassa syksyn väreissä kylpevässä lehtimetsässä
Liesjärven kansallispuisto
Liesjärven kansallispuisto
Maisemaa korkealta Hyypiökalliolta Tapolajärvelle

Sitten olikin aika lähteä varsinaiselle reitille, eli Hämeen Ilvesreittiä pitkin kohti Kaksvetisen kotaa ja yöpymispaikkaa.

Hämeen Ilvesreitti kyltti
Ihanat Ilvesreitin opasteet <3

Ilvesreitti on 250 kilometrin pituinen vaellusreittiverkosto, joka kulkee Hämeenlinnasta mm. Riihimäelle, Lopelle ja Tammelaan. Matkan varrelle jää mm. Evo, Torronsuon kansallispuisto, Liesjärven kansallispuisto, Räyskälän Iso-Melkutin ja Ahvenistonharju.

Liesjärven kansallispuisto
Siltalahden nuotiopaikalla oli upeat syksyn värit puissa!
Liesjärven kansallispuisto
Reitti oli paikoin yllättävän mutainen ja juurikkoinen osan matkasta
Liesjärven kansallispuisto
Numerokallion päällä polku kulki varsin näkyvästi, ei ollut eksymävaaraa ajatuksissaan kävelijälläkään

Sitten saavuinkin jo Kaksvetisen rannalle, pummattuani Peukalolammille menevän polun risteyksen. Syytän retkinälkää, olin tässä kohtaa vielä aamiaisen voimin liikenteessä. Amatöörivirhe, mutta olin niin innoissani uudesta retkireitistä, että en vain malttanut pysähtyä ruokatauolle!

Liesjärven kansallispuisto
Kohti Kaksvetistä

Kuten arvasinkin, saapuessani suunnittelemalleni yöpymispaikalle Kaksvetisen rantaan, paikalla oli muutama muukin. Arvoin jonkin aikaa, josko kävisin katsomassa kuitenkin jonkin matkaa takaisinpäin Peukalolammin tilanteen, mutta sieltä tulijat kertoivat että sekin oli jo aika ruuhkainen. Eli sitten vaan leiriä pystyyn!

Riippumattoleiri
Retkikoti <3

Nuotiolla oli vielä viiden-kuuden aikoihin paljon päiväretkeilijöitä, joiden kanssa oli mukava turista ruuanlaiton lomassa. Varsinkin erään aivan ihanan, noin 4-veen retkeilijäneitosen ja hänen seurueensa kanssa juttelin pitkät pätkät.

Liesjärven kansallispuisto
Kun aurinko alkoi laskea, nousi järvelle kaunis sumu

Vaikka varmasti olenkin keskimääräistä retkeilijää huomattavasti introvertimpi ja usein minusta melkeinpä parasta retkeillessä on itsekseen oleminen, niin silti illalla oli tosi kiva kun oli juttuseuraa. Puhuin pitkät pätkät Suomeen muuttaneen saksalaisperheen kanssa, jotka nukkuivat tentsilessä kahden pienen lapsen kanssa. *hatunnosto*

Samoin juttelin uraa vaihtaneen herran kanssa, joka opiskeli parhaillaan eräoppaaksi. Tosi mielenkiintoista!

Riippumatto järvenrannassa
No ei tämä nyt niin kauhean ruuhkaiselta näytä..

Illemmalla paikalle saapuikin sitten tunnelmanlatistusryhmä. Neljä teltallista 20-30-vuotiaita pariskuntia, jotka eivät selvästi olleet retkietikestistä koskaan kuulleetkaan. Eivätkä myöskään ihan vaan terveestä järjenkäytöstä tai muiden yöunen kunnioittamisesta, kun toistakymmentä ihmistä yrittää nukkua muutaman kymmenen metrin säteellä remuamisestasi kangasmajoitteissa. Nämä sankarit valtasivat koko nuotiopaikan itselleen ja kälätys, kiljahtelu ja huuto jatkui yli yhteen asti yöllä..

Ja minä olin tietysti unohtanut juuri tällä reissulla korvatulpat kotiin – aaargh. Nukuin sitten kuulokkeet korvissa. Tai yritin nukkua.

Liesjärven kansallispuisto

Aamu valkeni upeasti järven ylle ja nyt täytyy kyllä myöntää, että minä ja saksalaisperhe ei ehkä ihan kauheasti varottu pitämästä ääntä aamutoimissamme. Me kun olimme ne lähimpänä nuotiopaikkaa yönsä kärsineet.

Liesjärven kansallispuisto
Niin kaunista
Liesjärven kansallispuisto
Liesjärven kansallispuisto
Rannan tuntumasta löysin karpaloita, joista sai kivasti uutta makua puuroon
Nuotiopaikka
Ihmettelinkin yöllä, kun selvästi remuporukan huuto oli jo siirtynyt telttoihin, mutta silti näkyi nuotion loimotusta.. Ei. Näin. (Arvatkaa muuten, oliko nuotiolle tehty aamuksi ainuttakaan sytykettä tai halkoja?)

Aamupalaksi minulla oli tosi hyväksi havaittua omppu-kanelipuuroa. Kallista, mutta hyvää ja helppoa 🙂

Retkiaamiainen
Liesjärven kansallispuisto
Huonosti nukutun yön jälkeen tämä näky rauhoitti kummasti

Kun aamukaffit oli juotu ja vielä yksi aamu-usva kuva otettu, pakkasin leirin ja lähdin jatkamaan matkaa pohjoiseen kohti Sammalsuota.

Riippumatto
Tuo etualalla näkyvä ”drinkbag” on ollut aivan loistava ostos! Maksoi pari euroa KeskisVesalla, ei paina tyhjänä mitään ja menee pieneen tilaan, isosta suuaukosta on helppo täyttää juomapulloa/kaataa vettä pannuun ja ainakin toistaiseksi on vaikuttanut tosi kestävältä.
Liesjärven kansallispuisto
Kohti aamuaurinkoa ja suota!
retkiopaste
Reitin opastus vaihteli todella hyvästä lähes olemattomaan. Välillä piti tosissaan arpoa ja etsiskellä, että mihin suuntaan tästä risteyksestä oikein kuuluu jatkaa matkaansa.. Tämän kyltin kohdalla olisi esimerkiksi pitänyt tajuta, että polku Kaksvetiselle menee tuosta kyltin _ali_, eikä oikealle (jonne myös meni polku).
Ilvesreitti
Aamun Ilvesreitti vaihteli poluista ja pitkospuista metsäteihin
Sammalsuo
Syksyinen Sammalsuo oli kaunis
pitkospuut
Paluumatkalla vastaan tuli vain yksi maastopyöräilijä, jonka kanssa vaihdoin muutaman sanan juomatauollani
Liesjärven kansallispuisto
Liesjärven kansallispuisto
Vasta juuri ennen Pirttilahden parkkipaikalle saapumista alkoi näkyä ja kuulua enemmän päiväretkeilijöitä. Ihanan rauhallinen aamun aloitus!

Ennen kotiinlähtöä kävin heittämässä rinkan yöpymiskamoineen autolle ja jatkoin kevein askelin päivärepun kanssa vielä toiseen suuntaan upealle Kyynäränharjun kannakselle. Liesjärven kansallispuisto oli kyllä kokonaisuudessaan todellakin visiitin arvoinen paikka. Palataan pelipaikalle heti seuraavalla kerralla!

Sitä odotellessa voit käydä vaikka lukemassa juttuni Teijon kansallispuistosta